Suomenniemen Lyytikkälässä sijaitsee yksi Etelä-Karjalan alueen parhaiten säilyneitä tilakokonaisuuksia. Paikan tunnettu historia ulottuu aina vuoteet 1722 asti, jolloin Matti Tuomaanpoika otti viljelykseensä isonvihan autioittaman tilan. Lyytikkälän nousu yhdeksi seutukunnan suurtiloista tapahtui 1800-luvun jälkipuoliskolla Filip (Vilppu) Lyytikäisen isännöidessä tilaa. Hänen aikanaan Lyytikkälä lunastettiin perintötilaksi ja tilakoko kasvoi 400 hehtaariin. Lisääntyvä rakennuskanta alkoi samalla ryhmittyä umpipihan muotoon.

Tänä päivänä Lyytikkälän tila toimii museona, jossa on päärakennuksen lisäksi parikymmentä eri aikakaudelta peräisin olevaa talousrakennusta. Lapiomies Oy aloitti kesällä 2016 työskentelyn tilalla, jolloin korjattiin navettaa, uusittiin päärakennuksen pärekatto ja osa ulkoverhoilusta ja alimmista hirsistä. Tämän lisäksi jossakin vaiheessa muutetut savupiiput pellitettiin osittain ja muurattiin takaisin alkuperäiseen muotoonsa.

Päärakennuksen korjaustoimenpiteissä jouduttiin purkamaan aiemmin tehtyjä korjauksia ja palauttamaan rakennus myös rakenteiden osalta lähemmäs alkuperäistä muotoaan. Tämä tarkoitti lasivillalla ja metallisilla vaarnatapeilla tuettujen kohtien poistoa ja korvaamista luonnollisimmilla materiaaleilla, eli lähinnä puulla ja pellavalla. Yksi mielenkiintoinen yksityiskohta korjausurakan aikana oli tarvittavien kourujen kannatinrautojen teko. Koska vastaavanlaisia rautoja ei myydä missään, joutui seppä takomaan ne paikan päällä käyttäen siirrettävää ahjoa metallin kuumentamiseen.

Työtä pihapiirissä riittää vielä jatkossakin. Tulevia korjauksia varten tutkittiin useitten rakennusten kunto ja mahdolliset rakenteisiin vaikuttavat routa- ja muut vauriot. Lyytikkälän pihapiiri ja rakennukset ovat hieno kokonaisuus, jota kannattaa korjata ja ylläpitää.

Vuoden 2019 korjauksia:

Tallin tuohimalkakatto
Lataa pdf (4.87mb)

Tallirakennuksen katteena oli aiemmin ollut tuohikatto, joka paljastui kattoa purettaessa tasakertahirsiin tehdyistä juurikoukkujen lovista. Tämän jälkeen katemateriaali oli vaihtunut jossakin vaiheessa päreiksi ja taas kerran 1960-luvulla huopakatteeksi, jota oli paikkailtu useasti tämän jälkeen. Kesän purkutöiden ja katon rakenteiden korjausten jälkeen palautimme tallin katemateriaaliksi tuohen, joka toteutettiin tuohimalkakattona.

Suola-aitan tuohimalkakatto
Lataa pdf (5,04mb)

Myös museoalueella sijaitsevaan suola-aittaan tehtiin vastaavanlainen tuohimalkakatto. Aiempana materiaalina tässä pienessä aitassa oli jopa kuusinkertaisella limitykselle toteutettu käyttöikänsä lopussa ollut haapapärekate. Myös katteen alla olleet hirret ja muut rakenteet olivat kärsineen lahovaurioita, jotka korjattiin samalla kertaa.

Sauna
Lataa pdf (5,84mb)

Museon saunan korjaaminen osoittautui haasteelliseksi tehtäväksi, sillä rakennuksen runko oli jo niin huonokuntoinen, ettei se enää olisi kauaa pystynyt tukemaan yläpuolisia kattorakenteita. Rakennusta oli vuosien aikana korjattu useaan otteeseen oikeastaan joka paikasta. Uusien tukirakenteiden asentamisen jälkeen saunaan naulattiin uusi pärekate ja ulkopuolelle maahan asennettiin routaeristys. Työ saunan korjaamiseksi jatkuu taas tulevana kesänä.

Kuvia aiempien vuosien korjauksista alueella:

 

 

Lue lisää aiheesta:
Lyytikkälän talomuseon kotisivut
Tallenne alueen 80-luvulle perinteisin menetelmin tehdystä tuvasta, joka löytyy Youtubesta